Päätä särkee, muttei fyysisesti vaan psyykkisesti. Päätäni ja mieltäni särkee niin kovasti, se ei hellitä. Pitelen päätäni, yritän sinnitellä kipua, joka pysyy mukanani koko päivän hellittämättä.
Kuuntelen soittolistaa, johon olen koonnut surullisen mielen biisejä. Ajoittain saan hallitsemattoman itkunpuuskan.
Minua stressaa ihan älyttömästi. Huomenna on koe, johon en ole lukenut. Olin kurssin parilla ensimmäisellä tunnilla, jonka jälkeen ilmoitin suorittavani kurssin itsenäisesti. Sen jälkeen en ole koskenut kirjaan. Ylihuomenna on toinen koe, enkä ole ollut yhdelläkään kurssin tunnilla saati lukenut kirjaa. Ensi viikolla kaksi koetta, joista toinen on yhtä huonolla mallilla kuin nuo kaksi edellistä, ja matikasta taas olen hieman perillä. Matikantunnit ovat ainoita, joilla olen ollut useimmiten.
Ärsyttää kun tuntuu, etten saa tästä tekstistä käymään ilmi, kuinka hajoamispisteessä olen. Mieleni on niin rikki, olen niin yksin, lihava, ahdistunut, syöppö. Haluaisin niin tehdä jotain pahaa itselleni.
:/
VastaaPoistaÄlä tee! Kyllä kaikki kääntyy paremmaksi, kesäkin kolkuttelee jo ovella. Sitten ei tarvitse stressata koulua vaan voit keskittyä itseesi.
VastaaPoistaTsemppiä!♥