tiistai 19. lokakuuta 2010

Happiness it hurt like a bullet in the mind


Aamupaino 55,7 kg, enkä tiedä oikein, mitä ajatella siitä. Vihdoin olen oppinut näkemään peilistä sen lihavan itseni, mikä motivoi minua jatkamaan. Vaikka tämä kuulostaakin sairaalta, olen jatkuvasti kaivannut sitä pettymyksen tunnetta, joka iskee, kun näen paksun vartaloni peilistä. Paljon raivostuttavampaa on ollut se, että olen ollut välillä tyytyväinen siihen 58-kiloiseen ihrakasaan. Nyt olen pari kiloa kevyempi, ja edelleen lihava. 54-kiloisena olen jälleen pari kiloa kevyempi, ja edelleen lihava. Niin se menee.

Piti alkaa ihan laskemaan päivän kaloreita, sillä olo tuntuu niin turvonneelta. Mielestäni olen syönyt melko vähän tänään. Laskuri näyttää liki 700 kcal, mutta sen voisi nostaa varmuuden vuoksi 750:een. Se on tälle päivälle ihan sopiva määrä. Minulla ei juuri ole nälkä eikä erityisemmin tee mieli syödä, sillä kellokin on niin paljon. Okei, pakko myöntää, että edellisen lauseen aikana alkoi jo tehdä mieli jotakin hyvää, mutta aion pysyä vahvana.

Otin aamulla yhden kofeiinitabletin liikaa, joten minulle tuli oppitunnilla hieman huono olo. Pyysin lupaa mennä käytävälle ja opettaja toi minulle vettä. Matematiikanopettajani (joka on aivan ihana ihminen) sanoi, että voisin tulla hänen työhuoneeseensa lepäämään. Hän teki siinä töitä tietokoneellaan ja minä ummistin hetkeksi silmäni lämpimän viltin alla. Välitunnilla keskustelimme voinnistani ja jotain myös syömisistäni. Aavistan hänen nähneen lävitseni jo aikoja sitten, että minulla on jotain ongelmia. Hän vaikuttaa hyvin samanlaiselta ihmiseltä kuin minä - pikkutarkalta ja itseltään vaativalta. Pidän sellaisista ihmisistä. Lisäksi hän vaikuttaa itsekin joskus kärsineen syömishäiriöstä, mutten osaa varmasti sanoa. Joka tapauksessa oli aivan ihanaa keskustella jonkun ihmisen kanssa, jonka uskoo todella ymmärtävän kaiken mitä sanon, ja myös huomaavan sen, mitä en sano.

PS. Lupaan tsempata, etten enää sortuisi oksentamaan. En halua joutua siihen kierteeseen itsekään.

4 kommenttia:

  1. Tee se itses takia. Älä anna ittes tehä niin. Siitä on helvetin vaikeaa päästä irti kun siihen rupeaa.

    VastaaPoista
  2. Oi kiitosta vaan. Joo no meillähän on hyvät motivaatio kohteet, nyt vaan kunnon kisa päälle, No ei vaan.

    Hmmm, toi sun oksentaminen, not good :/ Tsemppiä murunen!

    VastaaPoista
  3. Nyt vaan molemmat pysytään lujana, eikä sorruta tollasiin typeryyksiin enää! ;)
    tsemppiä ja haleja <3

    VastaaPoista
  4. kiitos kommentistasi!<33

    mä toivoisin myös että joku näkisi mun läpi ja ymmärtäis mistä tässä on kyse ja miltä musta tuntuu. sellasia ihmisiä on vaan harvassa.

    mitä ysl.elle1 kuuluu nykyään? voiko hän yhtään paremmin?:O

    VastaaPoista

Kommenttienvalvonta yli 3 päivää vanhoissa teksteissä.