7 vuotta sitten
tiistai 22. marraskuuta 2011
An empty shell
Tänään aloitin hoitojakson päiväosastolla. Eilen illalla ja tänä aamuna tunsin suurta vastenmielisyyttä lähteä sinne ja teki mieli perua koko juttu. Ajattelin, ettei siitä kuitenkaan olisi mitään hyötyä, ajanhaaskausta vain minulle ja muille. Teki mieli jäädä kotiin odottamaan elämän päättymistä.
Ärtyneenä kuitenkin menin sitten osastolle, aikaisin aamulla, kuten piti. Saapuessani sulkeuduin itseeni ja katselin muiden puuhia sivummalta. Katselin, mitä muut söivät aamiaiseksi, hieman ahdistuneena, ja päädyin itse lopulta viiliin ja kahviin. Koko päivänä en juuri puhunut muille potilaille. Ei tehnyt mieli sanoa mitään.
Lounashetki pelotti etukäteen, ja lopulta siitä tulikin sitten todella ahdistava. Otin kasviskeittoa, ja muut mutustivat tyytyväisinä pizzaa, huolettomina. Kellään muulla ei ole samaa ongelmaa siis kuin minulla. Katselin ikkunasta ulos ja kyynel vieri poskea pitkin. Ruokasalin meteli vahvistui pääni sisällä. En enää erottanut sanoja vieressä istuvien ihmisten puheesta, vaan kaikki - puheensorina, astioiden kolina, nauru - kaikui päässäni hirvittävänä ja pelottavana. Tukin korvani ja jatkoin ikkunasta tuijottelua. Jalkani tärisivät salaa pöydän alla.
Söin keittoani muutamia lusikallisia ja lähtiessäni muiden kanssa kaadoin häpeillen ruoanjämät bioastiaan. Sen jälkeen lukittauduin vessaan minuutiksi pariksi itkemään vielä muutaman kyyneleen ja kokoamaan itseni. Loppupäivä meni rauhallisesti. Join kahvia ja täytin mukavan psykologin kanssa kyselylomaketta.
Viime viikonloppuna tuli juhlittua rankasti. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä olin aluksi aikeissa mennä kotiin baarista yhden kaverin kanssa, mutta matkassa tuli mutkia, ja päädyin samaan bussiin parhaan ystäväni kaveripojan kanssa, ja hups, meninkin hänen luokseen. Olin liian kännissä. Palasin kotiin varhain aamulla, bussissa olo lähenteli paniikkikohtausta ja kävelessä itkin ja potkin paria roskista aamuauringon sarastaessa.
Hävettää. Onneksi ystävää ei haitannut ollenkaan, hämmästeli vain huvittuneena tätä käännettä illassani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttienvalvonta yli 3 päivää vanhoissa teksteissä.