Anteeksi, etten ole kirjoittanut mitään. Mulla menee liian hyvin. Luin koko viikonlopun uusintakokeeseen, tein läksyjä, nauroin ja iloitsin, enkä syönyt liikaa. Mulla on voimia vaikka muille jakaa, tunnen itseni niin energiseksi ja voimakkaaksi.
Aamupaino 52,5 kg. Hurraahuutoja.
Pistin tänään kauniin asun päälle vihdoin. Sukkahousut ja hyvin vartalonmyötäinen mekko. Mä tunsin itseni hoikaksi, se oli ihanaa. Valitettavasti nyt mulla on kyllä aika kylmä.
Mietin, että onkohan mun isä alkanut huomata jotain. Eilenkin se ihan pyytämättä laittoi mulle iltapalaksi kaksi voileipää, jotka mun oli tietenkin pakko syödä, koska se katsoi vieressä. Mä koen huijaavani sitä, valehtelevani sille. Mutta niinhän mä teenkin. Tänäänkin keräsin aamiaiset muovipussiin ja heitin piharoskikseen. Sen tekemää puuroa, hyvää leipää ja yrttitofua, jota se osti mulle. Musta tuntui niin pahalta heittää ruokaa roskiin turhaan.
Olisi niin helppoa vaan asua yksin, niin ei tarvitsisi edes ostaa sitä ruokaa, jolloin mitään ei tarvitsisi heittää pois. Kävisihän se halvemmaksi kukkarollekin. Osittain kyllä jo teen sitä. Saan nimittäin välipalarahaa vanhemmilta ja kerron aina ostaneeni jotain välipalaa, mutten kuitenkaan osta mitään koskaan. Ja säästän rahaa kivempiin asioihin esim. vaatteisiin.
7 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttienvalvonta yli 3 päivää vanhoissa teksteissä.