Kulutin jotain kaloreita ratsastaessani. Hölkkäsin osan matkaa bussipysäkiltä. Odotin liikennevaloissa. Mietin, miten helppoa olisikaan ollut vain hypätä auton eteen ja kuolla. En mä kuitenkaan sellaista aio tehdä, kunhan mietiskelin.
Söin taateleita, yläkanttiin 280 kcal. Iltapäivällä syödyt leivät ja margariinit päällä about 7 x 60 kcal + 7 x 50 kcal = 770 kcal (yök, siitä oikeasti tulee noin paljon). Lisäksi vielä ne maapähkinät ehkä 80 kcal. Eli päivän total ~ 1130 kcal. Alle tuhannen pitäisi olla, muttei ole. Saatan tässä juoda vielä teetä sen jälkeen, kun olen ottanut lämpimän suihkun. En varmaan tiedä mitään ihanampaa nautintoa, kuin suihkussa oleminen ja peseytyminen taivaallisen tuoksuisilla pesuaineilla. Rakastan saippuan tuoksua, sitä kun saan vaahdottaa sitä ja pestä ihoani. Se tuoksu. Työnnän nenäni saippuaiseen pesusieneen ja imen tuoksua sisääni. Se tuoksu on niin raikas. Ja minulla on lämmin ja mukava olo.
Tiedän tasan tarkalleen, että olen normaalipainoinen. Siksi myös tiedän, että minulla ei ole mitään syytä laihduttaa ja syödä vähän. Mutta jos painan sen 59 kg, näytän lihavalta. Vatsa on iso, näyttää kuin olisin raskaana. Yläruumiini on pienehkö, mutta rintojen alta olen valas. Reiteni, takapuoleni, selluliitit hyllyää. Kädet ovat pulskat. Kaulani ei ole siro. Haluan olla siro, pieni, mutta pitkä, hoikka, solakka. Ja elämäni on tyhjä. Mitä mulla on? Ainoa asia, jota voin kontrolloida on minä itse.
Huomenna koe. En ole lukenut. Enkä oikein osaa. Saa nähdä mitä siitä tulee. Viime kurssista sain 10. Toi kymppi asettaa mulle paineita. Kaikki luulee, että pärjään nytkin yhtä hyvin.
Mulla on jotenkin motivaatio tänään hukassa.
7 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttienvalvonta yli 3 päivää vanhoissa teksteissä.