Kaloripäiväkirja näyttää vain ylitsepursuavia numeroita toistensa perään. Paino on noussut 55,8 kg:aan, ja peilistä tuijottavat ahdistuneet ja surulliset silmät. Viikonloppuna riitelin isän kanssa - yöllä. Maanantaiaamuna äidin kanssa. Tunnen itseni arvottomaksi, rumaksi, epäonnistuneeksi, lihavaksi, typeräksi, huonoksi. Mitä kaikkia negatiivisia adjektiiveja sitä suomen kielestä löytyykään?
"Oloni on aivan kamala. Vanhemmat pakottaa kouluun, suuttuvat jos en mene. Ahdistaa, itkettää (itku ei tule). Mä haluaisin vain kuolla. Millään ei ole väliä. Kaikki asiat on menettänyt mun elämässä merkityksensä. En mä kuitenkaan voi tehdä itselleni mitään. Pelottaa liikaa, kaikki." eilen klo 6.38
"Pitkästä aikaa en mennyt tänään kouluun. Heräsin, istuin sängyllä tuijottaen seinää ja tein päätöksen olla menemättä. Syy ei ollut itse koulu, vaan ahdistus painonnoususta. Äiti alkoi repiä peittoa päältäni, sanoi että mut 'pitäisi viedä johonkin pöpilään'. Uhkaili, etten nyt pääse Tukholman-reissullemme. Hän kaatoi jopa lasista vettä päälleni 'saadakseen muhun jotain eloa'. Tunsin oloni nöyryytetyksi, häpäistyksi, halvennetuksi. Makasin vain liikkumattomana sängyssäni. Vanhemmat kyselivät olenko ottanut lääkkeeni. Aina kun voin huonosti, he kysyvät sitä. Ihan kuin se siitä johtuisi. Heräsin juuri. Luen Hesaria ja söin maitorahkan. Pitää katsoa, mitä mä jaksan tehdä. Olo on ahdistunut, en jaksa tätä." eilen klo 10.24
Päiväkirjamerkintä ma 17. tammikuuta 2011 klo 22.28
"Aamupaino tasan 55kg. Viikonloppuna riitä yöllä isän kanssa, tänä aamuna äidin kanssa.
Ahdistunut, tyhjä, turta olo. Mietin keinoja, joilla voisin satuttaa itseäni fyysisesti, ilman että jäisi jälkiä. Tai yritän miettiä. Vielä en ole keksinyt mitään. Mun on pakko ryhdistäytyä.
- älä syö
- älä puhu vanhemmille
- mene kouluun
- jumppaa
- tee koulutöitä
- hymyile ystäville
Ehkä paasto onkin se sopiva kidutusmuoto."
Enhän minä sitten paastossakaan onnistunut. On tullut vedettyä tänään maitorahka, tomaatti-papukeittoa, omena, 4 tomaattia ja 200g raejuustoa, eli 800kcal.
En tiedä mitä tehdä. Olen sopinut itselleni koko viikoksi menoa, vaikken jaksaisi mitään. Täytyykö mun vain purra hammasta ja pakottaa? Pitäisi tehdä elokuvaesittely, ainekirjoitus, maantiedon töitä. Ihan tosi, minä en jaksa. Ei, on minun on vain pakko. Ei, kiltti, anna minun levätä. Ei, tee työsi äläkä syö.
kiitos kommentistasi<3
VastaaPoistase on niin raskasta, kun en kelpaa vanhemmilleni, miten voisin sitten kelvata edes itselleni? tunteista puhuminen ei oo helppoa, varsinkaan kun on ensin hakuttu pystyyn.
haleja sulle ja kyllä me selvitään tästä paskasta joskus ylös!<3
Voimia muru, toivon todella että mielesi kohenee. Ei se vaan ole niin helppoa. Jos mä olisin sä, niin koittaisin vaan purra hammasta ja tehdä niitä koulu juttuja, niin ehkä ne vanhemmatkin vähän rauhottuis. Mutta tiedä sitten : S
VastaaPoistaHaleja <3
kulta, älä ainakaan mulle hymyile jos ei tunnu siltä. <3 oot rakas, mitä mä voisin tehdä että vointisi paranee? kulta sä tarttet jotain parempaa apua. anna mun kiltti tehdä jotain että voisit paremmin, vaikka puhuisin sun lääkärille tai jotain? en tiedä, mutta haluan auttaa. nähdään hei pian, nyt en saa lähteä ilman aikuista mutta sä voisit tulla tänne?
VastaaPoista