Sairaalan sängyllä

Eilen piti olla hyvä päivä. Olisin käynyt äänestämässä ja kaverin kanssa leffassa. Yhden aikoihin menin vaa'alle, ja järkytyin niin paljon, että halusin tuhota itseni. Vedin äidin vahvoja kipulääkkeitä.

Soitin myrkytystietokeskukseen ja sain ohjeet hakeutua välittömästi lääkäriin. Soitin hätäkeskukseen ja tilasin ambulanssin. Puhuin kaverin kanssa puhelimessa, kunnes lanssimiehet tulivat. Samalla ovenavauksella myös vanhempani tulivat kotiin, järkyttyneinä tietysti ambulanssimiehistä. Äiti kyseli, mitä on tapahtunut, mutta pyysin vain häntä menemään pois.

Minulle juotettiin pullollinen hiiltä, jonka jälkeen lähdettiin lanssilla sairaalaan. Matka tuntui siltä kuin olisin ollut matkalla helvettiin. Fyysisesti oloni oli ihan ok.

Sairaalassa jouduin tiputukseen ja saan myös jotakin nestemäistä ainetta suoneen maksan vaurioitumista vastaan. Otettiin sydänfilmit ja kroppa kytkettiin seurantapiuhoihin. Juotettiin lisää hiiltä.

Välillä on oksettanut ja heikottanut. Nukkumaan olen pystynyt ehkä tunnin. Sänky on niin epämukava, kehoa särkee eri puolilta, on nälkä ja on liikaa valoa ja meteliä. Ei siis todellakaan mikään matka höyhensaarille.

Syytä itsemurhayritykseeni on kyselty. Vastasin todenmukaisesti, että vihaan niin paljon itseäni. Hoitaja sanoi, että ottamani määrä oli hengenvaarallinen.

Tänään jatkan täältä varmaankin psykiatriseen päivystykseen ja sieltä suljetulle.

Voikaa te paremmin.