En halua enää lähteä tästä asunnosta ulos. Olen liian lihava ihmisten ilmoille, liian ruma ja kuvottava. En voi sille mitään, että tämä kaikki sattuu liikaa ja aloin taas itkeä.
Menin eilen todella myöhään nukkumaan ja heräsin vasta neljän aikoihin. Olen vaeltanut koko päivän tietokoneen ja jääkaapin välillä, tiuskinut aina välillä äidille. Kävin vaa'alla, enkä enää pysty edes kirjoittamaan sitä tähän. Niin paljon lisää vihattavaa itsessäni.
Itkuraivosin äsken vaatehuoneessani, päähän sattuu.
Onneksi mulla on paljon Ketipinoreja. Menen nyt nukkumaan niiden avulla ja aion nukkua pitkään. Terapiasta on ollut kesätaukoa, kohta pitkästä aikaa tunti, poikkeuksellisesti lauantaina. Siihen mennessä pitää herätä.
Viinakaapin vodkat, brandyt ja ginit houkuttelevat. Ei, tyydyn painamaan kasvoni käsiini ja sulkemaan silmäni.
Olin keväällä suljetulla (joka vaan pahensi oloa, sinne en oo menossa), mut siis nyt käyn polilla, tässä on vaan nyt yli kuuden viikon loma sieltä. Seuraava aika elokuun alussa.
VastaaPoista