Anteeksi kun en ole kirjoittanut itsestäni mitään.
18-vuotissynttärit on juhlittu ja minulla oli todella hauskaa ystävieni kanssa. Leivoin heille kakun ja piirakan ja ostin herkkuja. Kaveri teki boolia. Kuuntelimme dubsteppia + kaikkia hyviä remixejä ja juhlimme meillä kotona. Illan baareilu ei oikein onnistunut, koska muilla ei ollut papereita.
Toisena juhlintapäivänäni olin eri paikkakunnalla eri kavereiden kanssa, ja siellä menimme baariin. Parin drinkin jälkeen lähdettiin tanssimaan, ja iskin silmäni yhteen jätkään. Tanssin hänen kanssaan pitkään, ja lopulta nuoleskeltiin koko ilta yhdessä. - Siis minä, joka en ollut ikinä edes pussannut ketään. - Kaverin kyyti tuli kuitenkin hakemaan meitä vähän ennen pilkkua, joten hän saattoi minut ulos ja tiemme erosivat siinä.
Olen ihastunut. Pelkään, että se jäi siihen. En ehtinyt vielä edes tutustua kunnolla. On minulla nimi tiedossa, joten täysin tavoittamattomissa hän ei ole.
Maantiedonkoe meni huonosti ja huominen matikka tulee menemään huonosti. Yhtä ainuttakaan äidinkielen kirjoitusta en ole tehnyt ja kävin sentään tämän kurssin jo toisen kerran. On sanomattakin selvää, että koulu ahdistaa minua. Kaiken lisäksi nykyään ahdistaa jo olla koko rakennuksessa.
Olen uskaltautunut vaa'alle katsomaan totuutta silmiin. Paino oli noussut yli 60kg:n, mutta nyt on taas sen alle. Vaikka en saanut isosta vaakalukemasta niin suurta ahdistushepulia kuin olisin kuvitellut saavani, koen silti itseni liian lihavaksi ja haluan laihtua. Lieviä ahmimiskohtauksia tulee edelleen - viimeksi tänään. Söin koko pakkauksen Pringles-sipsejä ja päädyin oksentamaan osan pois.
On melko ristiriitaista, että vaikka se poika kehui minua hyväkroppaiseksi ja söpöksi, sain siitä vain lisää motivaatiota laihduttamiseen. Entä jos laihduttaisin, ja seuraavan kerran kun tapaan hänet minulla olisikin "vielä parempi" kroppa?
Ei mitään laihduttelua.. :( Siitä ei seuraa mitään hyvää ja sie et tosiaan pikkunen tartte...
VastaaPoistaMun mielestä saat hyvin mielin keskittyä vähemmän kouluun ja enemmän että saisit oman mielen kuntoon... ku ei tuo kovin kivaa oo ku ahistaa koko ajan, tiedän tunteen.
Ihanaa et oot ihastunu :) Oon ilone sun puolesta, itekään en oo koskaan mitään edes pussannu, sitä päivää ootellessa.
Näin miehenä voin sanoa, että syömishäiriö vaurioineen ja riutumisineen ei ole plussaa.
VastaaPoista