torstai 28. huhtikuuta 2011

Milkyway

Viime kerrasta koulussa on kaksi viikkoa ja kynnys palata tunneille kasvaa. Eikä yhtään helpota se, että olen samoilla kursseilla ykkösten kanssa.

Koska käyn jo kolmatta vuotta Kelan rahoittamaa terapiaa, saan enää yhden psykoterapiatunnin viikossa. Nyt edellisestä tunnista on jo kaksi viikkoa, sillä viime viikolla olin kuumeessa. Tiivis terapiasuhde sen kun haihtuu ilmaan vähitellen, ja kohta olen yksin.

Odotan vappua, että pääsisin taas juomaan.

4 kommenttia:

  1. Tsemppiä kouluun menemisen suhteen! Se voi jopa helpottaa olo, kun pääsee ihmisten pariin pois hetkeksi ahdistavista ajatuksistaan.. Saanenko kysyä millaisessa terapiassa olet käynyt kognitiivisessa, psykodynaamisessa/analyyttisessa vai jossain ihan muunlaisessa! Voimia päiviisi!

    VastaaPoista
  2. En oikein tiedä. Minua kun ahdistaa myös koulussa, jopa enemmän. Tunnen siellä oloni niin ulkopuoliseksi ja turvattomaksi.

    Terapiani on muodoltaan psykodynaamista.

    Kiitos!

    VastaaPoista
  3. Niin, no on kyllä totta, että kun on tarpeeksi syvällä toisten ihmisten seura voi ahdistaa vain enemmän, mutta joskus siitä on ollut itselleni jopa apua, että ahdistuksesta huolimatta on raahautunut kouluun.. Ulkopuolisuuden ja turvattomuuden tunne ovat kovin tuttuja seuralaisia minullekin..

    Psykodynaaminen terapia on tuttua minullekin.. Muutaman vuoden kävin vähän nuorempana. Kurjaa jos et enään voi jatkaa sitä, vaikka haluaisit ja tarvitsisit..

    Hyvää vappua ja aurinkoista kevään jatkoa!

    Terv. eilinen anonyymi

    VastaaPoista
  4. Ehkä, ehkä. Muuta mahdollisuutta eteenpäin ei ole kuin uskaltautua sinne kouluun ja katsoa mitä tapahtuu, kaiketi.

    Kiitos, kommenttisi lämmitti ♥
    Samoin!

    VastaaPoista

Kommenttienvalvonta yli 3 päivää vanhoissa teksteissä.