Vihaan itseäni. Painan jo 55,7kg, eilen aamupaino oli 56,3kg. En ole jaksanut laskea kaloreita, mutta ne ovat joka päivä kohonneet pilviin, ihan oikeasti pilviin. Äsken oksensin banaania, hyi olen kuvottava.
Hyi vitun vitun vitun vitun vittu. Ihan pakko ostaa vitun kofeiinitabletteja ja pian! Samoin voisin ostaa kromitabletteja. Sitten kun saisi jostain vielä jotain, jolla oikeasti saisi sekoitettua pään.
Kuvotan itseäni. Kuvotan itseäni. Kuvotan itseäni. Kuvotan itseäni.
Minulla on kädessäni sekä terapeutin että lääkärin lausunto kuntoutusrahan hakemista varten. Kolmas vuosi terapiassa alkaisi, eli viimeinen, jonka Kela maksaa. Ja mutsi vittu avasi minun nimissäni lähetetyn lausunnon! Voi vitun vitun vittu! Ei muka lukenut siinä mitään uutta, mutta vittu siinä lukee mun mielialanvaihteluoireista ja vittu syömisistäkin jonkin verran!
Lääkäri on vitun ärsyttävä. Sitä ei enää kiinnostaa muu kuin mun mielialanvaihteluni ja lääkkeistä rupattelu, ja se jaksaa hokea, että "et itse vain huomaa omaa paranemistasi, oikeasti voit jo huomattavasti paremmin." Terapeutin ja sen lausunnot eroavatkin aika paljon toisistaan. Terapeutin näkemys on melkoisesti realistisempi.
Lääkäri: – – mikä antaa syytä epäillä kaksisuuntaisuutta. – – Hyvin vahva epäily kaksisuuntaisuudesta tullut – – vanhempien mielestään nuori on pehmentynyt huomattavasti. – – Nuoren itse hyvin vaikea huomata muutosta voinnissa.
Lääkäri ei edes osaa kirjoittaa tai puhua suomea oikeaoppisesti. Häntä ei myöskään ole ikinä kiinnostanut syömisasiani. Sitä en sitten tiedä, onko se hyvä vai huono asia.
Terapeutti: pakonomaiset laihduttamispyrkimykset sitovat psyykkistä energiaa – – hän jumppaa öisin muiden nukkuessa niin kauan, ettei jaksa aamulla herätä – – potilas jouduttiin toimittamaan ensiapupoliklinikalle tammikuun lopussa 2010, kun hän oli ottanut kotibileissä kofeiinitabletteja psyykelääkkeiden ja alkoholin kanssa. Hoitava lääkäri arvioi tuolloin, ettei kuitenkaan psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta ollut [ts. lääkäri kysyi minulta ja minä kieltäydyin ja sanoin voivani hyvin]. – – koulussa hän tippui kursseilta, vuorokausirytmi oli kadoksissa
Totuudenmukaisesti sanoin myös terapeutilleni toissapäivänä, että jos en käy lukiota, minusta ei tule mitään, olisin hävettävän tyhmä, eikä minulla ole syytä elää. Niin jyrkältä kuin se kuulostaakin, olen aivan tosissani.
Pessimistipuoleni syrjäyttää vuosi vuodelta optimistipuoltani enemmän ja enemmän.
voi sua!<3 mä en tiennyt että käyt terapeutilla.
VastaaPoistaaika erilaiset noi niiden selvitykset että mikä sulla on.
koita selvitä!<3 kyllä me noustaan täältä vielä joskus, niin mä ainakin haluan uskoa.