Näin alkuun pientä yhteenvetoa:
- Maanantaina aamupaino oli 56,3kg, en syönyt mitään, kävelyä 45 min.
- Tiistaina aamupaino oli 55,3kg, en syönyt mitään, kävelyä 40 min.
- Keskiviikkona aamupaino oli 54,2kg, söin 1350kcal, ei liikuntaa
- Tänään aamupaino oli 54,5kg, söin 350kcal, kävelyä 50 min.
Tarkemmin tämän päivän ruokailut:
- vihreitä papuja 120kcal
- raejuustoa 70kcal
- tomaatti 30kcal
- kolme mandariinia 100kcal
Pyöristän tuon 350:een, sillä en ymmärrä yhtä asiaa. Tuntuu, kuin olisin ahminut 2000kcal edestä. Mitä ihmettä? Ei juuri minkäänlaista näläntunnetta. Katselin televisiota syödessäni mandariineja ja suljettuani tv:n aloin itkemään mitä oudoimmasta syystä: minun teki mieli mennä ahmimaan suklaata, mutten saanut. En saanut, en saanut, en saanut. Itkin olohuoneen pöytää vasten.
Keskiviikkona ruokasuunnitelmani menivät hieman pieleen, sillä aamulla aloin voida pahoin. Oksetti ja pyörrytti. Olin polvillani lattialla ja painoin pääni alas pitäen silmiäni kiinni. Oli pakko mennä nukkumaan uudestaan. Nukkua pahoinvointi pois. Kolmen tunnin aamupäiväunet auttoivat, mutta sitten aloin syödä voimistuakseni. Pelkäsin koko ajan, että ruokahimot veisivät minut mennessään, mutta pysyin suurinpiirtein säädyllisissä kalorimäärissä. Olisin kuitenkin voinut pidättäytyä niistä muutamista ruoista.
Aamuni alkoi hymyillä kun kuulin, että ysl.elle1 pääsisi koululle itsenäisyyspäiväjuhlaan. Hypin innosta ja hymyilin onnellisena. Hän tuli oppitunnilleni ja halasin häntä. Siinä hän oli, tutussä ympäristössä, hymyilevänä. Toivottavasti hänen hymynsä jatkuisi.
Huomisaamuna herään aikaisin leipomaan mokkapaloja. Paastoan päivän, jonka jälkeen lähden ystävien luokse ja vien tuliaisena mokkapalat. Tiedossa olisi herkutteluilta, mutta pakko pitää joku kuri. Jos kuri ei pidä, saan syödä enintään sen verran, mitä hekin syövät. Jään vielä yöksi, joten muutkin ruokailut tuottavat huolta. Ahdistaa jo valmiiksi, miten kaikki menee.
Sulla on kyllä mennyt tosi hyvin!
VastaaPoista